Uutiset

Jyväskylän kaupunki aloitti yrityspalvelusetelipilotin Effector Palvelusetelit -järjestelmän tuella

Jyväskylän kaupunki alkaa myöntää yrityspalveluseteleitä kaupungin alueella toimiville pk-yrityksille. Palvelusetelillä tuetaan yritysten kasvua, uudistumista sekä digitalisaation edistämistä. Yrityspalvelusetelitoimintaa hallinnoidaan sähköisesti Effector Palvelusetelit -järjestelmän avulla. Pilottijakson on tarkoitus kestää neljä kuukautta. Tämän jälkeen asiakasyrityksiltä ja palveluntuottajilta kerätään kokemuksia yrityspalvelusetelin toiminnasta ja tehdään päätös jatkosta.

Yrityspalveluseteli on tarkoitettu palvelujen ostamiseen yrityksen ulkopuoliselta asiantuntijalta. Kevään pilotin aikana yrityspalveluseteli myönnetään myynnin ja markkinoinnin kehittämistoimenpiteitä varten. Näitä ovat yrityksen nykyisen toiminnan uudistamista tukevat toimet sekä yritykseen pitkäkestoisesti vaikuttavat toimenpiteet. Pilottivaiheessa myönnettävät yrityspalvelusetelit ovat arvoltaan 2 500 ja 5 000 euroa.

Palveluntuottajat hakeutuvat yrityspalvelusetelin tuottajiksi palse.fi -portaalissa. Palveluntuottajan on hakemuksessaan tuotteistettava tarjoamansa palvelut vastaamaan yrityspalvelusetelin suuruutta. Palveluntuottajavalinta helpottuu, kun asiakasyrityksille on selkeästi näkyvissä kunkin palveluntuottajan tarjoamat palvelupaketit. Palveluntuottajien on täytettävä tilaajavastuulain mukaiset kriteerit, jotta heidät voidaan hyväksyä yrityspalvelusetelin palveluntuottajiksi. Kriteerien täyttämisen tarkistamisessa hyödynnetään Effectorin Tilaajavastuu-integraatiota, jonka avulla palveluntuottajan tiedot haetaan automaattisesti Luotettava Kumppani -ohjelmasta.

Osa Jyväskylän kaupungin pilottijaksolle asetetuista odotuksista on jo täyttynyt: toiveena oli, että suhteellisen pienillä muutostöillä ja nopealla aikataululla olisi mahdollista ottaa käyttöön järjestelmä, joka mahdollistaa yrityspalvelusetelipilotin toteuttamisen. Lisäksi Jyväskylän kaupungin mukaan vaikuttaa siltä, että Effector Palvelusetelit -järjestelmä ja palse.fi -portaali ovat myös riittävän helppokäyttöisiä, sillä ainakin palveluntuottajat ovat aktivoituneet rekisteröitymään ja hakemaan palveluntuottajaksi alusta lähtien aktiivisesti. Myös Effectorin Luotettava Kumppani -integraatiota pidetään kätevänä toiminnallisuutena, joka vähentää kaupungin hallinnollista työtä hakemusten käsittelyvaiheessa.

Muutoin pilotointijaksolta Jyväskylän kaupunki odottaa kasvuhakuisten yritysten löytävän itselleen sopivan palveluntuottajan ja palvelutuotteen. Tutkimusten mukaan yrityskehittämisen pullonkaulana pidetään usein puutteita myynnin ja markkinoinnin osaamisessa. Jyväskylän kaupunki toivookin, että yrityssetelipilotilla on oma vaikutuksensa yrityksen kasvun pullonkaulojen poistamiseksi ja uusien kehittämishankkeiden aktivoimiseksi.

Lisätietoja antavat:
Risto Kovala, yrityspalvelupäällikkö, Yrityspalvelut -yksikön esimies, Jyväskylän kaupunki
p. 050 365 0012, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Paula Nieminen, palvelupäällikkö, Polycon Oy
p. 044 253 5530, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Valinnanvapauspilottien haku käynnistyy

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedote 8/2018 aktivoi maakuntapäättäjiä ja sote-valmistelutyössä mukana olevia julkaisuhetkellään tiistaina iltapäivällä. Valtionavustushakuun osallistumiseen liittyvää valmistelutyötä lähdetään ympäri Suomea määrätietoisesti viemään eteenpäin.

Näyttää selvältä, että kärkijoukoissa kannattaa pyrkiä olemaan, vaikka sen myötä on myös ensimmäisten joukossa pystyttävä ratkaisemaan uusiin toimintamalleihin liittyvät ongelmakohdat ja raivaamaan tietä kohti pitkäaikaisia toimivia ratkaisumalleja. Valinnanvapauspilottihanke on maakunnalle visionäärinen askel kohti sotea – ja toisaalta kaunistelematta aikapaineen alla elettävä sarja kasvukipuja.

Yhtenä merkittävänä haasteena, jonka valinnanvapauspilotin käynnistävä maakunta joutuu ratkaisemaan, on valinnanvapauden hallinnointiin hyödynnettävä ICT-arkkitehtuuri. Kansallisten palvelujen ollessa vasta rakenteilla on pilottihankkeen käynnistävän toimijan tarkasteltava valinnanvapauden ICT-kokonaisarkkitehtuuria hankkeen aikana kehittyvänä kokonaisuutena. Kriittistä on jo hankkeen käynnistysvaiheessa rakentaa pohja sellaiselle ICT-kokonaisarkkitehtuurille, joka mahdollistaa tiettyjen vastuualueiden vaiheittaisen ja hallitun siirtämisen järjestäjän omaan käyttöönsä hankkimilta toiminnanohjausjärjestelmiltä kansallisille palveluille.

Edellä kuvattua ajattelumallia sovelletaan muun muassa Keski-Suomessa, missä keväällä 2017 valinnanvapauskokeilunsa käynnistäneen Jyväskylän kaupungin ICT-ratkaisu rakentuu Effector-tietojärjestelmän ympärille. Effector-järjestelmää kehitetään sidosryhmäyhteistyössä määrätietoisesti osaksi kansallista valinnanvapauden kokonaisarkkitehtuuria viimeisimpinä kehitysaskeleina muun muassa integraatiot Suomi.fi -palvelualustaan ja Kansalliseen Terveysarkistoon (Kanta).

Effectorin kautta on sähköisesti hallinnoitavissa sekä suoran valinnan palveluihin että henkilökohtaiseen budjettiin ja asiakasseteleihin liittyvät prosessit.

Lisätietoja Effectorista asiakkaan valinnanvapauden toiminnanohjaustyökaluna antavat:
Mia Lindberg, erityisasiantuntija, Jyväskylän kaupunki
p. 014 266 8631, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Leevi Tuohiluoma, projektityöntekijä, valinnanvapauskokeilu -hanke
p. 014 266 3157, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Paula Nieminen, palvelupäällikkö, Polycon Oy
p. 044 253 5530, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Niina Uolamo-Paakkonen, toimitusjohtaja, Polycon Oy
p. 040 519 3934, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu laajeni kattamaan koko Jyväskylän kaupungin, Hankasalmen ja Uuraisten alueen

Jyväskylän kaupungin helmikuussa 2017 käynnistynyt valinnanvapauskokeilu laajeni 15.1.2018 kattamaan kaikki Jyväskylän kaupungin kuusi terveysasemaa sekä niiden lisäksi Hankasalmen ja Uuraisten kuntien alueet. Aiemmin kokeilu oli rajattu Jyväskylän kaupungin kolmen terveysaseman, Huhtasuon, Keskustan ja Kuokkalan, alueille.

Jyväskylän kaupungin kokeilussa on nyt mukana yhteensä kahdeksan julkista terveysasemaa ja kolme yksityistä palveluntuottajaa, Medics24, Lääkärikeskus Pihlajalinna ja Mehiläinen Terveyspalvelut Oy. Uutena toimijana kokeiluun on näiden lisäksi hakeutunut Suomen Terveystalo Oy. Kokeiluun osallistuva kuntalainen on oikeutettu hankkimaan valinnanvapauskokeilua varten määritellyn palvelupaketin mukaiset palvelut haluamaltaan julkiselta tai yksityiseltä terveysasemalta.

Jyväskylän valinnanvapauskokeilussa kerätään tietoa asiakkaan valinnanvapautta koskevan lakivalmistelun ja sote-uudistuksen suunnittelutyön tueksi. Kokeilun puitteissa sote-asemaa on vaihtanut vähintään kerran jo noin 3 300 alueen asukasta. Suoran valinnan palveluita koskevan valinnanvapauden toiminnanohjaus toteutuu täysin sähköisesti Effector Palvelusetelit -tietojärjestelmän avulla.

Satakunnan sairaanhoitopiiri laajentaa Effector Palvelusetelit -järjestelmän käyttöä apuvälineissä

Satakunnan sairaanhoitopiiri on ottanut käyttöönsä rintaproteesin sähköisen palvelusetelin. Aiemmin SATSHP:lla on ollut sähköinen palveluseteli käytössä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden osalta peruukkipalvelussa.

SATSHP myöntää sähköistä palveluseteliä sekä esiproteesin että osa- tai kokoproteesin hankintaan. Hyväksymiskriteerit rintaproteesin palvelusetelipalveluntuottajille ovat hyvin samankaltaiset kuin peruukkipalvelussa; asiakkaan tulee päästä apuvälinearvioon kymmenen työpäivän kuluessa yhteydenotosta ja palveluntuottajalla tulee olla tarjolla apuvälineitä, joiden hinnan palvelusetelin arvo kattaa kokonaan. Palvelusetelin arvo kattaa tuotteen lisäksi yksilöllisen apuvälinearvion, sovituksen sekä käytön opastuksen asiakkaalle.

Palveluntuottajat hakeutuvat mukaan palvelusetelitoimintaan täyttämällä hakemuksen palse.fi -portaalissa. Asiakkaat näkevät palse.fi -portaalissa mm. hyväksyttyjen palveluntuottajien sijainnit kartalla, tiedot palveluntuottajien henkilöstöstä sekä tuotteiden hinnat, mikä helpottaa palveluntuottajan valintaa.

Effector Laitehuolto -järjestelmän käyttöönottoprojekti käynnissä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (PSSHP) toimi Effector Laitehuolto -järjestelmän pilottiasiakkaana ja kehitti yhdessä Polyconin kanssa toimivaa lääkintälaiterekisteriä. Järjestelmän käyttöönotto tapahtui pilotointijakson jälkeen helmikuussa 2017 Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. PSSHP:n hankkima Effector Laitehuolto -järjestelmän lisenssi kattaa sairaanhoitopiirin alueen kaikki muutkin sosiaali- ja terveysalan toimijat, ja nyt järjestelmää on tämän lisenssin pohjalta lähtenyt ottamaan käyttöön myös Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä. Alueellinen lisenssi mahdollistaa sen, että Ylä-Savon SOTE voi ottaa käyttöönottoprojektin kustannuksilla Laitehuolto-järjestelmän käyttöönsä samassa laajuudessa kuin se on PSSHP:lle toimitettu.

Ylä-Savon SOTE jakaa PSSHP:n kanssa Effectorin jo Apuvälinepalvelut-järjestelmäosion osalta, joten Laitehuolto on luonteva jatke tähän toimintamalliin. Käyttöönottoprojektissa on lähdetty liikkeelle poimimalla testiaineistot Ylä-Savon SOTEn nykyisestä laiterekisteristä ja lähdetty niiden avulla työstämään tietojensiirtoa Effectoriin. Lisäksi yhteisissä palavereissa on tutustuttu PSSHP:n kanssa tehtyihin prosessikuvauksiin ja katsottu, miten Ylä-Savon SOTEn omat toimintaprosessit saadaan luontevasti istumaan näihin kuvauksiin. Yhdessä on myös käyty läpi järjestelmän sisältöä ja taustaohjauksia, joita Ylä-Savon ja PSSHP:n kesken yhteistyössä on lähdetty muokkaamaan molemmille sopiviksi.

Käyttöönottoprojekti jatkuu laiteaineiston testiajoilla ja vastaavuustaulukoiden työstämisellä. Lisäksi taustaohjausten ollessa mallillaan on tarkoitus ryhtyä viemään uusia, saapuvia laitteita jo Effectoriin vanhan laiterekisterin sijaan. Käyttöönottoprojekti on edennyt hyvissä tunnelmissa sopivaa tahtia, ja käyttöönoton on suunniteltu tapahtuvan kevään korvilla.

Lisätietoja:
Manu Leppikangas, kuntoutuspalveluiden esimies, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä
p. 0400 144 508, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Merja Sahlström, kehittämispäällikkö, Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä
p. 040 745 7569, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Annika Yli-Jaskari, palvelupäällikkö, Polycon Oy
p. 0400 853 147, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Niina Uolamo-Paakkonen Polyconin toimitusjohtajaksi

Polycon on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut reippaalla vauhdilla. Tänä vuonna yrityksen liikevaihto on kasvanut noin 30 % ja henkilöstömäärä siinä ohessa kasvanut merkittävästi. Kasvu on tuonut mukanaan uusia tarpeita koskien yrityksen prosessien ja toimintamallien kehittämistä ja uudistamista — tarvitaan muutosjohtajuutta.

Tähän pohjaten Polyconin hallitus on kokouksessaan 22.12.2017 nimittänyt Niina Uolamo-Paakkosen Polycon Oy:n toimitusjohtajaksi. Niina alkaa hoitaa tehtävää 1.1.2018 lukien.

Niina on ollut Polyconin palveluksessa maaliskuusta 2014 lähtien ja toiminut viimeiset kolme vuotta Polyconin kehityskohtajana. Koulutukseltaan Niina on kauppatieteiden maisteri.

Polyconin nykyinen toimitusjohtaja Leif Esselström tulee reilun 16-vuotisen toimitusjohtajuutensa jälkeen jatkamaan Polyconin operatiivisessa toiminnassa kehitysjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Leifin keskeisiä vastuualueita tulevat jatkossakin olemaan uusien ja kehittyvien tietojärjestelmätuotteidemme toiminnallinen määrittely, suunnittelu ja myynti.

Uusia palvelusetelipalveluja palse.fi -portaaliin

Palse.fi -portaalissa on joulukuun aikana avattu haku useaan uuteen palvelusetelipalveluun:

  • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri: Kuntouttavan työtoiminnan palveluseteliin uusi päätöstuote Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
  • Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä: Vammaisten asumispalvelujen palveluseteli, Vammaisten päivähoidon palveluseteli sekä Ateriapalvelun palveluseteli
  • Hämeenlinnan kaupunki: Fysio-, Lymfa-, Puhe- ja Toimintaterapia sekä Jalkahoito
  • Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä: Mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen

Palveluntuottajat voivat hakeutua mukaan palvelusetelitoimintaan täyttämällä palvelukohtaisesti toimintaa varten laaditun hakemuslomakkeen.

Sähköinen palveluseteli taipuu moneen

Effector Palvelusetelit -järjestelmän kautta on myönnetty sähköisiä palveluseteleitä vuodesta 2013 alkaen. Ensimmäiset sähköisen palvelusetelijärjestelmän palvelusetelit otettiin käyttöön Eksotessa vuonna 2013, kun Eksote aloitti omaishoidon sijaistoiminnan palveluseteleiden myöntämisen. Viimeisen neljän vuoden aikana sähköisten palveluseteleiden hallinta Effector Palvelusetelit -järjestelmän ja palse.fi -portaalin kautta on laajentunut merkittävästi.

Effector Palvelusetelit -järjestelmän ja palse.fi -portaalin kautta hallinnoitavien palveluseteleiden kirjo on laaja. Yksi huomattavimmista eroista eri palvelusetelipalvelujen välillä on se, myönnetäänkö palvelu kertaluontoisena vai säännöllisesti. Esimerkiksi toimenpiteet ja vastaanottokäynnit, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiakerrat sekä apuvälineet, kuten peruukit, ovat kertaluontoisesti myönnettäviä palveluseteleitä. Säännöllisiä palvelusetelipalveluja puolestaan ovat esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivän, säännöllisen kotihoidon sekä palveluasumisen palvelusetelit. Näissä palveluissa sähköinen palvelusetelijärjestelmä huolehtii siitä, että asiakkaalle myöntyy automaattisesti lisää käytettävissä olevaa aikaa tai arvoa.

Toisen eron palvelusetelipalvelujen välille muodostaa palvelusetelin luonne eli se, myönnetäänkö palveluseteli kappaleina, aikana vai euromääräisenä. Kappaleina myönnetään esimerkiksi lääkäri- ja terapiakäynnit sekä apuvälineet. Ajan eli tuntien myöntämistä puolestaan hyödynnetään henkilökohtaisen avun palvelusetelissä; asiakas saa käyttää myönnetyn tuntimäärän milloin tahansa, vaikka tuottajan hinta vaihtelee eri viikonpäivien ja vuorokaudenaikojen välillä. Euroina myönnetään esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivän palveluseteli, jolloin asiakas voi itse tarpeidensa mukaan hankkia palvelusetelillä tunti-, käynti- vai vuorokausihintaisia palveluja.

Palvelusetelin luonne vaikuttaa siihen, onko palveluseteli kaikille asiakkaille tasasuuruinen vai voidaanko myönnetty arvo määritellä asiakaskohtaisesti. Kertaluonteiset palvelusetelit ovat aina kaikille asiakkaille tasasuuruisia. Myönnettäessä aikaa tai euroja, voidaan myönnetty määrä määritellä asiakaskohtaisesti. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi henkilökohtaisen avun ja säännöllisen kotihoidon palveluseteleissä, sillä asiakkaiden henkilökohtaiset tarpeet vaihtelevat suuresti.

Sähköisen palvelusetelijärjestelmän joustavuus mahdollistaa palvelusetelin käyttämisen myös totutusta poikkeavissa palveluissa. Eksote aloitti syyskuussa kuntouttavan työtoiminnan palveluseteleiden myöntämisen. Kuntouttava työtoiminta ei ole palvelusetelipalveluna kaikista yleisimpiä, mutta prosessin kulun kannalta palvelu sopii hyvin toteutettavaksi palvelusetelinä. Tärkeimpänä ominaisuutena kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelissä on se, että asiakkaalle ei saa tulla palvelusta maksettavaa omavastuuosuutta. Kuntouttavan työtoiminnan palvelusetelipalvelulle asetettiin tuottajan tarjoamalle hinnalle hintakatto, mikä tarkoittaa, että tuottajan palvelun maksimihinta on palvelusetelin arvon suuruinen.

Palveluseteli taipuu moneen erityyppiseen palveluun. Sähköisen palvelusetelin prosessimäärittelyiden joustavuuden avulla palveluseteliä on mahdollista hyödyntää monissa erityyppisissä palveluissa. Palvelusetelin mahdollisuuksia kannattaakin pohtia ennakkoluulottomasti eri palveluiden osalta.

Porin Perusturvakeskus laajentaa sähköisen palvelusetelin käyttöä hammashuoltoon

Porin Perusturvakeskus on avannut palveluntuottajahaun Särkyajan jatkohoidon tai lohkeaman paikkauksen palveluseteliin. Päätös palvelusetelin myöntämisestä särkyajan jatkohoitoon tehdään suun terveydenhuollon hammaslääkärin toimesta asiakkaan särkykäynnin yhteydessä. Hammaslääkäri tai suuhygienisti voi arvioida palvelusetelin tarpeen lohkeamissa myös puhelimitse.

Palvelusetelin käyttökohteiksi on määritelty särkyajan jatkohoito, joka sisältää hampaan juurihoidon sekä sen paikkauksen, lohkeaman paikkaus ja hampaan poisto. Asiakkaalle myönnetään yksilöllisen tarpeen mukaan jokin ennalta määritellyistä palvelupaketeista. Esimerkiksi juurenhoitopaketin arvo vaihtelee sen mukaan, onko kyse yksi- vai kaksikanavaisen hampaan juurihoidosta ja monenko pinnan täyte pakettiin sisältyy. 

Tarkemmat palvelua koskevat sisältövaatimukset sekä palvelupakettien sisällöt ja arvot on määritelty Porin Perusturvakeskuksen laatimassa suun terveydenhuollon palvelusetelin sääntökirjassa sekä hakemuslomakkeessa, joihin pääsee tutustumaan palse.fi -portaalissa.

Kysely palse.fi -portaalin palveluseteli- ja ostopalveluiden tuottajille

Toteutimme syyskuussa 2017 palse.fi -portaalia käyttäville palveluseteli- ja ostopalveluiden tuottajille kyselyn, jonka tarkoituksena oli kartoittaa heidän kokemuksiaan palse.fi -portaalin käytöstä sekä kerätä palautetta oman tuotekehitystyömme tueksi. Tuottajakyselyyn vastasi yhteensä 441 palse.fi -portaalia käyttävää yksityistä palveluntuottajaa.

Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran helmikuussa 2016, minkä jälkeen palse.fi -portaalin käyttö on laajentunut vahvasti. Tällä hetkellä portaalin kautta hallinnoitavista palveluista oman kokonaisuutensa muodostavat palveluasumisen palvelusetelit ja maksusitoumukset, joiden erityistarpeita on pyritty viime kuukausien kehitystyössä huomioimaan.

Toisin kuin muiden palveluiden osalta, palveluasumisen palveluntuottajat raportoivat kuukausittain portaalin kautta asukkaidensa poissaolojaksot. Portaali laskee palveluntuottajalle maksettavan korvauksen sekä asiakkaan omavastuuosuuden/asiakasmaksun määrän automaattisesti taustalle määriteltyjen korvaussääntöjen, tuottajan hinnaston ja asiakasmaksutietojen perusteella. Kuukausittain laskutettava summa vaihtelee asiakkaan poissaolojen mukaan. Muiden palveluiden osalta palvelutapahtumat raportoidaan heti niiden toteuduttua ja päätöksen kattama osuus käynnistä tai apuvälineestä on vakio.

Suurin osa palveluasumisen palveluntuottajista piti kuukausiraportin täyttämistä yksinkertaisena ja helppona ja koki kuukausiraportin helpottaneen ja nopeuttaneen palveluasumisen palveluseteli- ja maksusitoumusasiakkaiden keskeytysten raportointia.

Jokainen tuottajakyselyssä annettu palaute ja kommentti portaalin kehitykseen liittyen on luettu läpi. Kyselyn vastausten avulla pystyimme keräämään ja kartoittamaan kehitysideoita ja -toiveita, joita pystymme hyödyntämään kehitystyömme tukena.